26. maaliskuuta 2016

Salibandykausi 2015-16

12377997_10154003221869183_7676536849093398349_o
 © Laura Helminen

Kulunut salibandykausi saatiin päätökseen meidän joukkueen osalta viime sunnuntaina kun edessä oli kakkosdivarikarsinnat. Matka kauden loppua kohden oli hyvin erilainen kuin aiempina kausina. Edellisen kauden jälkeen edessä oli seuran vaihto ja vaikka suurin osa pelaajista ja joukkuekavereista tuli mukana, oltiin silti uudessa tilanteessa. Kesäreeneistä en osaa sanoa mitään, sillä ne osuivat juuri sille viikon ainoalle päivälle, jonka olin iltaisin töissä. Elokuussa tilanne oli se, että joukossa oli tuttuja joukkuekavereita kahdesta joukkueesta mutta myös paljon uusia kasvoja. Lisäksi meitä oli sen verran, että meidät tultaisiin jakamaan kahteen joukkueeseen eri sarjoihin. Tämä tapahtui muistaakseni elokuun lopussa, mikä oli näin jälkikäteen ajateltuna ehkä liian myöhäinen ajankohta. Reenasimme kuitenkin suurimman osan reeneistä kaikki samassa porukassa, joten molempien joukkueiden pelaajat tulivat tutuiksi.
 © Janne Suhonen
 © Janne Suhonen
Sarjakausi alkoi pelien osalta syys-lokakuun vaihteessa, kun pelasimme "kotiturnauksen" (joka siis oli sarjan toisen joensuulaisjoukkueen järjestämä). Ensimmäinen peli alkoi hyvin mutta lopussa kokeneempi joukkue meni ohi. Toinen peli pelattiin hyvin, mutta se(kään) ei riittänyt voittoon asti. Tämä jatkui melkein koko kauden. Pelasimme hyvin, mutta etenkin maalinteon kanssa oli ongelmia. Lisäksi monesti meillä oli pelissä kaksi hyvää erää, mutta kolmas ei kulkenut. Oltiin monelle uudessa tilanteessa, pelejä ja turnauksia tuli ja meni ja pistesaldo näytti edelleen nollaa. Itselle kauden vaikein paikka oli ehkä kuitenkin se, kun jouduin katselemaan kotiturnauksen kaukalon ulkopuolelta jalan rasitusvamman takia. 
12513694_10154003218364183_2718719781350029716_o
 © Laura Helminen
28.2. koitti se päivä jota oltiin odotettu koko kausi. Kuukausi taukoa edellisistä peleistä, ulkona nätti ilma ja autojen keulat kohti Kontiolahtea. Ensimmäinen peli päästiin pelaamaan kotijoukkuetta vastaan. Joukkuetta, joka vielä siinä vaiheessa taisteli pääsystä jatkopeleihin. Halli täynnä kotijoukkueen kannattajia. En tiedä mitä oltiin tehty kuukauden tauon aikana, mutta koko joukkue taisteli aivan eri ilmeellä kuin aiemmin. Pelattiin varmaan ensimmäistä kertaa tällä kaudella oikeasti joukkueena. Tehtiin ensimmäinen maali, vastustaja tuli tasoihin. Tehtiin pian toinen ja vielä kolmaskin. Toisen erän jälkeen tilanne oli jo 6-2 meille. Mitä pidemmälle kolmas erä eteni, tajuttiin pikkuhiljaa mitä oli tapahtumassa. Halli oli melko hiljainen siinä vaiheessa. Summeri soi ja kauden ensimmäinen voitto oli tosiasia. Se fiilis oli sanoinkuvailettoman hieno. Vähän aikaa oli mahdollisuus nauttia ja sitten pitikin suunnata katseet seuraavaan peliin. Jalka ei noussut enää samalla tavalla, mutta yksi piste mukaan tasapelin seurauksena. 
10357788_10154003218979183_6856650998186475359_o
 © Laura Helminen
Jo kesken kauden oli selvää että kakkosdivarikarsinnat kutsuvat meitä ja loppukauden peleillä ei juurikaan ollut merkitystä. Viime sunnuntaina oli kuitenkin tärkeimmät pelit. Ne joiden tulos vaikuttaisi siihen, säilyykö sarjapaikka. Vain voitoilla oli väliä. Koko joukkuetta jännitti enemmän tai vähemmän ja taikauskoisina pyrittiin toistamaan voitokkaan Kontiolahden turnauksen edeltävät "rutiinit" joihin omalta osalta kuului mm. Gaudessa pizzalla käynti. Pelipäivän alkulämpät pyrittiin tekemään myös mahdollisimman samalla tavalla kuin silloin helmikuussa. Ensimmäinen peli kolmosdivarin kolmosta vastaan oli vaikea ja vastustaja johti peliä pariinkin otteeseen. Onneksi meidän joukkue sai tehtyä tarvittavat maalit ja voitto lukemin 4-2. Kun toisen pelin tuleva vastustaja voitti samaisen joukkueen paremmalla maalierolla, oli viimeiseen peliin kovat panokset. Meille riitti vain voitto. Peli pysyi lukemissa 0-0 melkein loppuun asti. Saimme kuin saimmekin yhden maalin tehtyä ja lopussa varsinkin viimeiset sekunnit olivat hyvin piinaavia, kun tiedossa oli, että vastustajalle riittäisi tasapeli. Onneksi meidän joukkue onnistui taistelemaan loppuun asti ja summerin soidessa pääsimme tuulettamaan sarjapaikan säilymisen puolesta. 
12495996_10154003236139183_1043956699322935291_o
 © Laura Helminen
Nyt reenejä on hiukan vähemmän, mutta osalla joukkueesta kausi jatkuu vielä hetken aikaa, kun lähdetään JANOn kanssa hakemaan opiskelijasalibandyn SM-kultaa Vierumäeltä huhtikuun toisena viikonloppuna. Naisten kilpasarjassa on tänä vuonna enemmän joukkueita kuin koskaan aiemmin, joten ihan tosissaan saadaan pelata. Onneksi meillä on hyvä porukka kasassa ja lähdetään haastamaan toisia joukkueita ihan tosissaan. 

Kiitos tästä kaudesta joukkuekavereille, reenikavereille, valmentajille, joukkueen taustahenkilöille, vastustajille, tuomareille ja kaikille jotka olivat tällä matkalla jollain tapaa mukana. Ensi kaudella jatketaan :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti