SFOT 2017

Pari viikkoa sitten lähdettiin vajaan parinkymmenen fyssariopiskelijan voimin Tampereelle verkostoitumaan ja opiskelemaan. Viime vuonna Suomen fysioterapeuttiopiskelijoiden tapaaminen järjestettiin meillä Joensuussa ja tänä vuonna Tampere oli ottanut vetovastuun. Lähdettiin matkaan jo perjantaina ja perille päästyä käytiin pyörähtämässä vähän Tampereen keskustassa. Katsastettiin Hotelli Tornin yhteydessä 25. kerroksessa oleva Moro Sky Bar, mistä oli tosi hienot näkymät. Lisäksi käytiin parissa muussa paikassa. Hirmu myöhään ei oltu, sillä seuraavana aamuna piti olla liikkeellä jo ennen kahdeksaa. Aamupäivä sisälsi luentoja ja iltapäivän puolella oli workshoppeja. Omasta mielestä mielenkiintoisin luento oli tuo urheilijan liikehallintaan liittyvä. Varsinaisen ohjelman jälkeen oli hetki ennen iltaohjelmaa. Iltaohjelman yhteydessö meillä oli ruokailu, vähän ohjelmaa sekä vapaata oleskelua. Aika paljon oltiin omalla porukalla, mutta jonkin verran myös Seinäjoen tyttöjen kanssa. Sunnuntaina suunnattiin takaisin kotiin. Tai no mie suuntasin siitä suoraan eteenpäin Kajaaniin ja Kainuun prikaatiin markkinointihommiin. Oli yks parhaista keikoista mitä oon päässyt tekemään.

Nyt voisin jatkaa taas opparin parissa. Tää alkuvuosi on ollut suht kiireinen ja kiire jatkuu varmaan vielä parin viikon ajan, jonka jälkeen toivottavasti helpottaa. Salibandykausi on paketissa yhtä turnausta ja OSM:ää lukuunottamatta. Taaskaan en lupaa yhtään mitään siitä, milloin ehdin seuraavan kerran päivittämään.

Kuusamo

Oon ollut syksystä lähtien mukana Karelian promotiimissä ja yhdessä kierretään ympäri Suomea markkinoimassa koulua erilaisissa oppilaitoksissa ja tapahtumissa. Tän vuoden puolella oon ehtinyt jo mm. Pieksämäelle, Heinävedelle, Kuusamoon, Jyväskylään ja ens viikolla pääsen useammaks päiväks Kajaaniin Kainuun prikaatiin. Nää ylläolevat kuvat on Kuusamosta, sillä mein toimenkuvaan kuuluu myös blogin kirjoittaminen ja kirjoittelin sinne postauksen tuosta reissusta. Tuohon blogiin voi käydä tutustumassa täältä. Mutta nyt mie jatkan taas opparin parissa, se on yks syy miks miust on kuulunut täällä todella vähän. Palaillaan taas jossain vaiheessa.

Vertaistuutorina Kareliassa

Oon mukana meidän koulun promotiimissa ja sen lisäks että kierretään kouluissa ja messuilla niin kirjoitetaan mm. blogiin. Tällä kertaa oli miun vuoro kirjoittaa niin ajattelin että julkaisen saman tekstin myös tämän blogin puolella. Promotiimin blogi löytyy tän linkin (klik) takaa :) 

Tuutorointi on varmasti käsitteenä tuttu monelle, mutta mitä se käytännössä meinaa ja miten se näkyy täällä meidän ammattikorkeassa, niin ajattelin käydä sitä läpi tämänkertaisessa blogitekstissä. Kareliassa siis on joka vuosi tuutorihaku kaikille halukkaille opiskelijoille ja hakemusten perusteella pidetään haastattelut, joiden pohjalta tehdään lopulliset valinnat. Tuutoreiden määrä vaihtelee koulutusohjelmittain kuitenkin niin että kaikille aloille tuutoreita valitaan ja kaikki tuutorit myös koulutetaan tehtäviinsä. Koulutuksia on muutamia lyhyempiä sekä yksi pidempi viikonlopun mittainen koulutus. Koulutuksissa käydään läpi mm. tuutorin tehtäviä ja vastuuta, harjoitellaan esiintymistä sekä totta kai tutustutaan muiden alojen tuutoreihin.

Ensimmäinen kontakti tuutoreihin monilla hakijoilla on varmaankin pääsykokeissa. Asia on tälläkin hetkellä hyvin ajankohtainen, sillä tällä viikolla meidän kampuksella oli sairaanhoitajien ja sosionomien valintakokeet ja nyt alkavalla viikolla on edessä vielä meidän fysioterapeuttien valintakokeet. Tuutoreiden rooli näissä valintakokeissa on mm. tsempata valintakokeisiin osallistujia. Samalla hakijoiden on hyvä kysellä kaikkea mahdollista opiskeluihin liittyen ja tuutorit vastaavat näihin kysymyksiin parhaansa mukaan.

Koulujen alkaessa elokuun loppupuolella sekä sote-puolella myös tammikuussa tuutoreiden tärkeimpinä tehtävinä ovat uusien opiskeluryhmien ryhmäyttäminen sekä käytännön asioissa neuvominen. Joka alalla on omanlaisensa toimintaperiaatteet mutta esim. me fysioterapeuttituutorit aloitimme perinteisillä tutustumisleikeillä ja -peleillä sekä kaupunkikierroksella. Myöhemmin lukukauden aikana tuutorit mm. järjestävät erilaisia tapahtumia, käyvät kyselemässä kuulumisia, auttavat tarvittaessa opintoihin liittyvissä asioissa tai ohjaavat eteenpäin asioista vielä enemmän tietävien henkilöiden luokse sekä tekevät kaikkea mahdollista mitä mieleen juolahtaa. Meillä syksyn ohjelmaan on mahtunut mm. makkaranpaistoa, lautapeli-iltaa ja viimeisimpänä positiivisuussydämen tekeminen ja pallorentoutus eli hyvinkin paljon erilaista toimintaa. Käytännössä vain mielikuvitus (ja no ehkä toki vähän budjettikin) on rajana.

Itse olen tykännyt toimia erittäin paljon tuutorina ja se on myös antanut erittäin paljon itselle. Uusiin opiskelijoihin on päässyt tutustumaan ihan eri tavalla ja on miusta toivottavasti ollut jotain hyötyäkin heille, oli sitten kyseessä opintoihin tai vapaa-aikaan liittyvät asiat. Innolla odotan tulevia pääsykokeita, jotta pääsen näkemään, millaisia opiskelijoita meille tulevana vuonna on tulossa.

Koska en ole valmis jättämään tuutoritoimintaa kokonaan, päätin myös hakea tuutorijaostoon, jolloin pääsen jakamaan omia kokemuksiani myös tuleville tuutoreille. 

Haalarikastajaiset

Ollaan perustamassa meidän koulun fysioterapeuteille omaa jaostoa ja toukokuun alussa pidettiin eka oma tapahtuma. Fyssareilla ei oo meidän tietääksemme täällä ollut ikinä haalarikastajaisia joten päätettiin järjestää ihan ensimmäiset sellaiset. Meillä oli ohjelmassa pieni joukkuekisailu eri tehtävien muodossa ja lopuksi vielä vala ja kaste. Oli kiva tapahtuma ja saatiin yllättävän hyvin porukkaa mukaan vaikka harjoittelut yms. sotkivatkin vähän ja osa ei sen takia päässyt tulemaan. Pari tuntia vietettiin ulkona ja sen jälkeen siirryttiin Playhin kannustamaan Suomi voittoon. Tykkään ite tämmösistä tapahtumista missä pääsee tutustumaan muihinkin kuin oman vuosikurssin opiskelijoihin, niin tietää ketä moikata koulun käytävillä :D

Tammikuun kuulumisia

Vuoden ekan tekstin julkaiseminen venyi tänne asti, sillä ei miulla oo oikein ollut aikaa eikä hirveästi kyllä aiheitakaan mistä kirjoittaa. Kaivoin viime viikonloppuna kameran pitkästä aikaa esiin ja kävin kuvaamassa Joensuussa järjestetyt pm-hallit, niin tulin jakamaan muutaman kuvan sieltä ja kertomaan kuulumisia. Lomailin 11.päivään asti ja sen jälkeen alkoi taas opiskelut melkein kuukauden tauon jälkeen. Tosin tällä hetkellä tuntuu kuin sitä lomaa ei olisi ollutkaan tai että siitä on ikuisuus. Meidän lukujärjestys on onneksi melko väljä, mutta toisaalta ryhmätyöt täyttävät sitten ne tyhjät kohdat aika mallikkaasti. Päästään myös tekemään itse käytännössä tällä lukukaudella melko paljon, mikä sopii erittäin hyvin miulle. Harmittaa vaan, että eilinen kävelytesti jäi suorittamatta.

Ja miksi näin oli, johtuu miun ongelmista jalan kanssa. Pääsin joululomalla reenaamaan vihdoin kunnolla ja aattelin, että ens kesänä vois vihdoin onnistua jos saisin alle ehjän reenikauden, koska viime kevät ja kesä meni pilalle selän, lonkan ja polven oireillessa vuoron perään. Mutta ei, nyt meni reisi. Tai vielä ei oo varmaa että mikä siinä on vialla. Oon nyt reilu pari viikkoa kärsinyt reiden lähentäjän kivusta. Pahimmat oireet tulee juostessa ja välillä myös nopeassa kävelyssä. Tänään kävin lääkärissä ja mitään varsinaista syytä ei löytynyt, luultavasti joku rasitusvamma. Onneksi jalassa ei pitäisi olla mitään rikki tai ainakaan oireet eivät viittaa siihen. Joudun nyt olemaan vielä kaksi viikkoa juoksematta ja jos jalka ei siitä lähde paranemaan niin sitten tutkitaan tarkemmin. Harmittaa ihan älyttömästi, koska joudun pitämään taukoa salibandysta ja skippaamaan kotiturnauksen. Lisäksi innostuin juoksemisesta niin sekin jää pois. Onneksi edes korvaavat ovat sallittuja eli uintia, vesijuoksua ja pyöräilyä ainakin. Lisäksi kuntosalia eli kaikki liikunta ei ole kielletty, onneksi. Että tällaista tällä kertaa.

Hektinen arki

Hiljaiselo täällä jatkuu edelleen. Voin rehellisesti kertoa, että vaikka tiesin fysioterapiaopintojen vaativan paljon, niin en olettanut että tää olisi niin haastavaa. Ja ollaan vasta ensimmäisessä syksyssä. Varmaan jos ei olis muuta kuin opiskelu niin sitten ois helpompaa mutta koska en oo vieläkään oppinut sanomaan ei, niin yritän tasapainotella koulun, kahden työn ja reenaamisen välillä. Päällekkäin menevät ryhmätyöt ja lähestyvät tentit ja muut deadlinet vähän stressaa mutta luokkakaveria lainaten, "kohta on joulu" <3

Positiivista on, että reenit on alkaneet sujua; oon päässyt nyt kilpakävelemään kerran tai kaks viikossa. Jonkin verran on vielä ongelmia, mutta toivon että fysioterapiasta on apua niin saisin kerrankin ehjän harjoituskauden. Koulu ei olekaan sitten mennyt ihan niin hyvin, mutta hieman lohduttaa tietää etten oo ainoa vaan luokkakaverit ja tutorit antaa vertaistukea. Oon myös yrittänyt ylläpitää sosiaalista elämää ja on ollut kiva tutustua vanhempien vuosikurssien opiskelijoihin erilaisissa tapahtumissa. Miul on ollut aina tosi kivaa niissä vaikka seuraavina päivinä koulussa ei olekaan naurattanut enää niin paljoa.

Tänne tuli myös vihdoin lunta ihan kunnolla, kivaa kun ulkona on nyt vähän valoisampaa.

Syyskuulumisia

Pahoittelut hiljaiselosta ja siitä, että se tulee varmaan myös jatkumaan. Aloitin siis fysioterapeutin opinnot reilu kuukausi sitten. Ne yhdistettynä töihin ja harrastuksiin on tarkoittanut sitä, että vapaa-aikaa ei kovinkaan paljoa ole. Ohjaan liikuntaleikkikouluja ja valmennan F-tyttöjä niin siinäpä ne arki-illat meneekin. Myös opiskelijarientoja on jonkin verran ollut ja niissä oon yrittänyt käydä myös, että tutustuis paremmin luokkakavereihin ja tutoreihin. Lisäksi meillä on kerran viikossa fyssareiden oma salivuoro niin siellä oon yrittänyt käydä myös. Koulu on jäänyt vähän sivualalle, mutta siitä huolimatta oon saanut palautettua kaikki tehtävät ajoissa ja tänään meillä oli jo eka tentti anatomiasta ja läpi meni onneksi. Jos jotain kiinnostaa, niin voisin jossain vaiheessa kirjoitella fiiliksiä koulusta erikseen.

Kamerakin on vaan pölyttynyt laukussa laivan jälkeen, mutta viime viikonloppuna se oli mukana miun enon 50-vuotisjuhlissa, mistä nämä ruokakuvat on. Tarjoilut oli erittäin hyvät. Lisäksi päivää aiemmin vietettiin joukkueen kauden aloittajaisia. Kamera oli sielläkin mukana mutta yhtään kuvaa en koko illan aikana muistanut ottaa :D Eli ainakin on tullut syötyä hyvin. Kotona ei ole juurikaan tarvinnut kokkailla koska ateriatuetut lounaat on aika jees.

Urheilun puolella mennään vielä vähän miten sattuu, koska en ole osannut aikatauluttaa vielä mitään. Olin lisäksi flunssassa ja se rajoitti tekemisiä myös. Pikkuhiljaa ois aika alkaa rakentaa peruskuntoa sekä kilpakävelläkin vähän enemmän kuin aiemmin. Lisäksi salibandykausi starttaa huomenna, kun vuorossa on eka turnaus uuden joukkueen kanssa.