08/05/16

Tällainen noin kerran-pari kuussa-postaustahti on ollut näköjään tän kevään juttu. Meillä on ollut tosi paljon koulujuttuja ja etenkin huhtikuulle tuli välillä todella pitkiä koulupäiviä kun meillä oli fysiatrian luennot vasta illalla ja saatettiin tulla tekemään ryhmätöitä jo heti aamusta. Nyt alkaa onneks pikkuhiljaa helpottaa ja enää muutama isompi raportti jäljellä, koulupäiviäkin on enää kahdella tulevalla viikolla. Toivon, että viimeistään sen jälkeen miul ois taas aikaa panostaa enemmän tähän blogiinkin. Tänään kuvailin pitkästä aikaa ja aattelin et voisin tehdä jonkinlaista My day-tyyppistä postausta.

Heräsin tänään aivan liian aikaisin, en ymmärrä et mitä miun unirytmille käy aina "lomalla". Voin kertoo et ei koulupäivinä jaksa herätä tähän aikaan ja vieläpä ilman mitään herätystä. Tosin koomailin hetken myös alakerran sohvalla, tiiättekö sen tunteen kun väsyttää muttei nukuta? Koska semmonen oli miun tän aamun fiilis. 
Meillä ei viedä aamiaista äitille sänkyyn, mutta katetaan aina aamupala alakertaan valmiiksi. Pikkuveli teki tuollaisen moussekakun ja oli hyvää. Ei toki juustokakun voittanutta, mutta hyvä kuitenkin. En keksinyt mitään hienoo äitienpäivälahjaa, joten päätin hyödyntää näitä miun "huikeita" koulussa niitten muutaman tunnin aikana hankittuja hierontataitoja ja väsäsin tuollaisen "hierontalahjakortin". 
Ollaan äitin kanssa käyty parina aiempana äitienpäivänä kävelemässä pidempi (21,1 km) kävelylenkki ja tarkoitus oli jatkaa perinnettä tänäkin vuonna. Äitillä on kuitenkin ongelmia jalkojen (penikat) kanssa, joten kävin sit tänä vuonna yksinään. 3 h 30 min ja 22 km auringonpaisteessa ja hyvin tarkeni shortseissa ja topissa vaikka lähdin matkaan jo ennen aamukahdeksaa. 
Iltapäivällä grillailtiin (tai iskä grillas :D) ja täytyy sanoo et grilliruoka on ehkä yks kesän parhaista jutuista <3 Parhautta on olleet myös nää loppuviikon kelit, joka päivä auringonpaistetta ja joka päivä on ollut shortsikelit. Perjantaina kävin juoksemassa shorteissa ja lyhyessä urkkatopissa ja silti oli kuuma. 
Maha täynnä olikin hyvä siirtyä penkkiurheilemaan. Ensin superpesistä ja sen jälkeen SM-maastoja. Myös MM-kisoja tuli seurattua ennen ko piti lähteä ajamaan kohti Joensuuta. Matkan varrella poikettiin siskon kanssa vielä nopeasti mummon luona toivottamassa hyvää äitienpäivää ja syömässä vähän lisää. 
Automatka meni hyvin ja sisko ehti hyvin bussiin. Autolla kulkemisessa on hyvät puolensa, sillä ei tarvitse miettiä niin paljon tavaramäärää, vaan voi huoletta ottaa vähän ylimääräistäkin. Kuten esim tällä reissulla kaikki pitkähihaiset ja takki oli aivan turhaan mukana. Huonojakin puolia toki löytyy, esim. just maksoin vakuutuksen ja ajoneuvoveron ja tänään haettiin auto korjaamolta, jossa korjattiin pari pidempään jatkunutta ongelmaa. Oli toki kiva ajaa ilman että auto päästi epämääräisiä ääniä :D Loppuilta kuluukin koneen ääressä kuvia muokatessa ja tätä postausta kirjoittaessa. Vähän pitää kouluhommiakin miettiä, jostain syystä viimetippa on taas kaveri osassa tehtäviä. Yritän myös päästä ajoissa nukkumaan.

SM-PRONSSI

Nyt kun oon saanut alta pois pari aika stressaavaa koulujuttua niin on hyvä palata vähän viime viikonloppuun, kun Vierumäellä pelattiin opiskelijoiden salibandyn suomenmestaruusmitaleista. Olin viime vuonna ensimmäistä kertaa mukana ja koska oli niin mahtava kokemus niin pakkohan se oli myös tänä vuonna osallistua. Joensuusta oli naisten viiden joukkueen kilpasarjassa mukana JANO, joka koostui Itä-Suomen Yliopiston, Karelian ja HUMAKin opiskelijoista. Saatiin kerrankin iso porukka mukaan, 16 kenttäpelaajaa, 2 maalivahtia ja valmentaja. Lauantaina startattiin klo 3.30 Joensuusta kohti Vierumäkeä. Olin itse yksi kuskeista, joten Batteryn voimalla mentiin. Aamupala Mikkelissä ja noin klo 8 oltiinkin jo Vierumäellä. Meillä oli siis eka peli klo 9 Vierumäen joukkuetta vastaan. Niukka 2-1 voitto, mutta ensimmäinen peli on yleensä aina se vaikein. Seuraavat pari peliä olivat tosi tasaisia, mutta niukat tappiot molemmista. Viimeinen peli taisteltiin tasan. Pelien jälkeen syömään, saunaan ja valmistautumaan illanviettoon. Meillä oli majoitus Golf Resort-huoneistoissa, mitkä oli tosi kivat. Joensuusta oli mukana myös miesten joukkue ja istuttiinkin iltaa isommalla porukalla ennen "virallisia" iltabileitä. Meillä oli siis JANOn kanssa tarkoitus ensisijaisesti lähteä pitämään hauskaa ja siinä onnistuttiin kyllä. Oli kiva ilta ja livebändi oli hyvä.

Sunnuntaiaamu valkeni ja olotilat joukkueen jäsenillä vaihtelivat hyvin paljon, mutta kaikki selvisivät onneksi peleille. Oman olon pelasti kyllä hotelliaamiainen, oli hintansa arvoinen. Oltiin lauantain jälkeen neljänsiä ja edessä oli puolivälierä. Saatiin peli toimimaan (tai sit kukaan ei jaksanut juosta ja oli pakko syötellä enemmän :D) ja tuloksena 6-0 voitto ja välieriin pelaamaan lohkovoittajaa vastaan. Välierä hävittiin turnauksen tulevalle voittajajoukkueelle. Pronssipeli oli todella tasainen, kuten lähes kaikki pelit, ja tuloksena 1-0 voitto ja SM-PRONSSIA! Tuon pelin viimeiset minuutit tuntuivat kuluvan aivan liian hitaasti mutta se fiilis, mikä tuli summerin soidessa. Siinä sit fiilisteltiin vähän aikaa ja saatiin mitalit kaulaan ennenko suunnattiin suihkujen kautta kotimatkalle. Vaikka oli sunnuntai, niin pitihän sitä mitalia juhlia. Osan joukkueen kanssa mentiin perinteisesti mitalijuhliin Jettiin ja kapteenin kaa jatkettiin viel kahestaan Poppiin. Maanantaina väsymys painoi hiukan mutta muutaman tunnin yöunille lastenneurologian tenttiin ja vastoin kaikkia odotuksia se meni jopa läpi. Tällainen viikonloppu tänä vuonna, ens vuonna sit kirkastamaan mitalin väri :)

Uusi reenikaveri

Oon pitkään haaveillut aktiivisuusrannekkeesta, mutta en oo saanut aikaiseksi hankkia sellaista itselleni. Yksi syy siihen on myös se, että pelkkä aktiivisuusranneke ei ehkä ois paras vaihtoehto miun tarpeisiin. Ennen pääsiäistä selailin mainoslehtisiä ja huomasin että Polarin M400 oli tarjouksessa. Paikallisessa Gigantissa ei kuitenkaan ollut näitä sillä hetkellä varastossa, niin kävin sit vieressä Prismassa ostamassa tämän, koska hintaa tuli vain 20 € tarjousta enemmän. Päätin että tää on samalla aikainen synttärilahja itselle. Tulee ainakin käytettyä.

Oon kyllä ollut tyytyväinen tähän ostokseen. Tätä voi käyttää normaalin sykemittarin tavoin ja lisäksi ulkona tämä mittaa myös matkaa ja nopeutta GPS:n avulla. Lisäksi kello toimii samalla myös aktiivisuusmittarina ja mittaa kaikkea aktiivisuutta päivän aikana. Lisäksi se muistuttaa jos on istunut liian pitkään paikallaan yhtäjaksoisesti. Erityisesti oon tykännyt siitä, että puhelimeen on saatava oma sovellus ja aktiivisuus on helppo siirtää Bluetoothin avulla sovellukseen tarkasteltavaksi. Jos jotain miinusta pitää etsiä, niin pyöräilyn aktiivisuutta sovellus ei ilmeisesti huomioi, ellei muista laittaa pyöräily-harjoitustilaa päälle. Voin tosin olla väärässäkin. Lisäksi kellossa on akku ei paristoa eli pitää valita milloin kellon haluaa ladata. Tätä voi siis käyttää myös yöllä, jolloin se mittaa unen laatua. Itse olen ladannut kelloa eniten yöaikaan, sillä mittaan mieluummin päivän aikana tapahtuvaa aktiivisuutta unen laadun sijaan.

Onko muilla kokemuksia tästä kellosta? Mikäli teille tulee jotain kysyttävää tästä, niin vastaan mielelläni. Kommenttia vaan tulemaan :) 

Pääsiäinen kuvina

Vietin pääsiäisviikonlopun kotikotona ja meillä oli myös vieraita tuolloin koko loman ajan. Ainakin meillä päin oli suurimman osan ajasta todella hyvä keli, joten iso osa ajasta meni ulkoillessa ja auringonpaisteesta nauttiessa. Keskityin myös syömään hyvin :D Tässä muutama kuva miun pääsiäisestä, tekstiä ei nyt oikein synny. Lauantaina hiihdettiin makkaranpaistoon yhdelle saarelle ja sillä reissulla miul oli kamera mukana, joten suurin osa kuvasaldosta on sieltä.

Salibandykausi 2015-16

 © Laura Helminen

Kulunut salibandykausi saatiin päätökseen meidän joukkueen osalta viime sunnuntaina kun edessä oli kakkosdivarikarsinnat. Matka kauden loppua kohden oli hyvin erilainen kuin aiempina kausina. Edellisen kauden jälkeen edessä oli seuran vaihto ja vaikka suurin osa pelaajista ja joukkuekavereista tuli mukana, oltiin silti uudessa tilanteessa. Kesäreeneistä en osaa sanoa mitään, sillä ne osuivat juuri sille viikon ainoalle päivälle, jonka olin iltaisin töissä. Elokuussa tilanne oli se, että joukossa oli tuttuja joukkuekavereita kahdesta joukkueesta mutta myös paljon uusia kasvoja. Lisäksi meitä oli sen verran, että meidät tultaisiin jakamaan kahteen joukkueeseen eri sarjoihin. Tämä tapahtui muistaakseni elokuun lopussa, mikä oli näin jälkikäteen ajateltuna ehkä liian myöhäinen ajankohta. Reenasimme kuitenkin suurimman osan reeneistä kaikki samassa porukassa, joten molempien joukkueiden pelaajat tulivat tutuiksi.

 © Janne Suhonen

 © Janne Suhonen

Sarjakausi alkoi pelien osalta syys-lokakuun vaihteessa, kun pelasimme "kotiturnauksen" (joka siis oli sarjan toisen joensuulaisjoukkueen järjestämä). Ensimmäinen peli alkoi hyvin mutta lopussa kokeneempi joukkue meni ohi. Toinen peli pelattiin hyvin, mutta se(kään) ei riittänyt voittoon asti. Tämä jatkui melkein koko kauden. Pelasimme hyvin, mutta etenkin maalinteon kanssa oli ongelmia. Lisäksi monesti meillä oli pelissä kaksi hyvää erää, mutta kolmas ei kulkenut. Oltiin monelle uudessa tilanteessa, pelejä ja turnauksia tuli ja meni ja pistesaldo näytti edelleen nollaa. Itselle kauden vaikein paikka oli ehkä kuitenkin se, kun jouduin katselemaan kotiturnauksen kaukalon ulkopuolelta jalan rasitusvamman takia. 

 © Laura Helminen

28.2. koitti se päivä jota oltiin odotettu koko kausi. Kuukausi taukoa edellisistä peleistä, ulkona nätti ilma ja autojen keulat kohti Kontiolahtea. Ensimmäinen peli päästiin pelaamaan kotijoukkuetta vastaan. Joukkuetta, joka vielä siinä vaiheessa taisteli pääsystä jatkopeleihin. Halli täynnä kotijoukkueen kannattajia. En tiedä mitä oltiin tehty kuukauden tauon aikana, mutta koko joukkue taisteli aivan eri ilmeellä kuin aiemmin. Pelattiin varmaan ensimmäistä kertaa tällä kaudella oikeasti joukkueena. Tehtiin ensimmäinen maali, vastustaja tuli tasoihin. Tehtiin pian toinen ja vielä kolmaskin. Toisen erän jälkeen tilanne oli jo 6-2 meille. Mitä pidemmälle kolmas erä eteni, tajuttiin pikkuhiljaa mitä oli tapahtumassa. Halli oli melko hiljainen siinä vaiheessa. Summeri soi ja kauden ensimmäinen voitto oli tosiasia. Se fiilis oli sanoinkuvailettoman hieno. Vähän aikaa oli mahdollisuus nauttia ja sitten pitikin suunnata katseet seuraavaan peliin. Jalka ei noussut enää samalla tavalla, mutta yksi piste mukaan tasapelin seurauksena. 

 © Laura Helminen

Jo kesken kauden oli selvää että kakkosdivarikarsinnat kutsuvat meitä ja loppukauden peleillä ei juurikaan ollut merkitystä. Viime sunnuntaina oli kuitenkin tärkeimmät pelit. Ne joiden tulos vaikuttaisi siihen, säilyykö sarjapaikka. Vain voitoilla oli väliä. Koko joukkuetta jännitti enemmän tai vähemmän ja taikauskoisina pyrittiin toistamaan voitokkaan Kontiolahden turnauksen edeltävät "rutiinit" joihin omalta osalta kuului mm. Gaudessa pizzalla käynti. Pelipäivän alkulämpät pyrittiin tekemään myös mahdollisimman samalla tavalla kuin silloin helmikuussa. Ensimmäinen peli kolmosdivarin kolmosta vastaan oli vaikea ja vastustaja johti peliä pariinkin otteeseen. Onneksi meidän joukkue sai tehtyä tarvittavat maalit ja voitto lukemin 4-2. Kun toisen pelin tuleva vastustaja voitti samaisen joukkueen paremmalla maalierolla, oli viimeiseen peliin kovat panokset. Meille riitti vain voitto. Peli pysyi lukemissa 0-0 melkein loppuun asti. Saimme kuin saimmekin yhden maalin tehtyä ja lopussa varsinkin viimeiset sekunnit olivat hyvin piinaavia, kun tiedossa oli, että vastustajalle riittäisi tasapeli. Onneksi meidän joukkue onnistui taistelemaan loppuun asti ja summerin soidessa pääsimme tuulettamaan sarjapaikan säilymisen puolesta. 

 © Laura Helminen

Nyt reenejä on hiukan vähemmän, mutta osalla joukkueesta kausi jatkuu vielä hetken aikaa, kun lähdetään JANOn kanssa hakemaan opiskelijasalibandyn SM-kultaa Vierumäeltä huhtikuun toisena viikonloppuna. Naisten kilpasarjassa on tänä vuonna enemmän joukkueita kuin koskaan aiemmin, joten ihan tosissaan saadaan pelata. Onneksi meillä on hyvä porukka kasassa ja lähdetään haastamaan toisia joukkueita ihan tosissaan. 

Kiitos tästä kaudesta joukkuekavereille, reenikavereille, valmentajille, joukkueen taustahenkilöille, vastustajille, tuomareille ja kaikille jotka olivat tällä matkalla jollain tapaa mukana. Ensi kaudella jatketaan :)

Marimekon blogi-ilta

Joensuun Marimekko ja Sami-Petteri  järjestivät tuossa vajaa kuukausi sitten illan Joensuulaisille bloggaajille. Tarjolla oli pientä naposteltavaa ja lisäksi meille esiteltiin tulevaa kevään ja kesän mallistoa pienen muotinäytöksen merkeissä. Tämän jälkeen saimme kierrellä rauhassa liikkeessä ja tutustua tarkemmin siihen, mitä kaikkea Isomyyn liikkeestä löytyykään.
Marimekko on itselle jo entuudestaan tuttu suurimmaksi osin klassikkotuotteiden kautta. Kotoa löytyy mm. raita- ja pallopaitaa, unikkomukeja, perinteinen olkalaukku sekä unikkokuosin käsilaukkua ja huiveja. Lisäksi kukkaroita eri kuoseilla ja eri kokoisina on käytössä.

Kahvikuppeja ottaisin mielelläni useammassakin kuosissa, mutta yksin asuvana niille ei ole niin paljoa valitettavasti käyttöä. Lisäksi ihastelin noita sinisiä laseja (ja monia muitakin sisustusjuttuja). Erilaiset mekot vaikuttivat myös kivoilta, mutta ainakaan tällä hetkellä koulun ja työn luonteen vuoksi niille ei ehkä tulisi niin paljoa käyttöä. Lisäksi opiskelijabudjetti vaikuttaa siihen, että kaikkea haluamaani en pysty kotiuttamaan (sääli...). Esimerkiksi nuo muotinäytöksessä esitellyt laukut vaikuttivat olivat kivoja. Lottovoittoa siis odotellessa :D

Tyhjin käsin en kuitenkaan liikkeestä lähtenyt, sillä kassan kautta mukaan tarttui tuo keskimmäisenä ylläolevassa kuvassa näkyvä pieni kukkaro. Miulla on "muutama" kukkaro eri kokoisina mutta tuota pienintä ei vielä ole kuin yksi kappale entuudestaan ja se taitaa olla jossain vanhempien luona. Koska tärkeimmät kortit saa kulkemaan puhelimen kotelossa, niin ajattelin että tuommoinen pieni kukkaro on kätevä esimerkiksi ulos lähtiessä.

Tämmöistä tällä kertaa, oli kyllä kiva päästä taas näkemään muita bloggaajia ja tutustumaan paremmin Marimekon tuotteisiin. Onko siellä muita Marimekon ystäviä?

Talvileiri 2016

Tämmönen päivitys kerran kuussa-tahti näyttää olevan tällä hetkellä se mihin kykenen :D Oon nyt lomaillut tai siis viettänyt itsenäisen opiskelun viikkoa viime viikon ajan ja sama homma tällä viikolla, tosin perjantaina pitää käydä koululla. Ruotsia oon yrittänyt lukea mutta muuten opiskelu on jäänyt vähän turhan vähälle. Salibandy on yllättäen vienyt aikaa mutta siitä voisin kirjoittaa enemmän ens viikolla kun saadaan kausi pakettiin sunnuntaina.

Viime viikolla oli perinteinen Pokalin järjestämä Talvileiri ja olin siellä valokuvaushommissa. Oon aiemmin tehnyt samaa hommaa leiritiimin ohessa mutta nyt miun vastuulla oli siis vain valokuvaus ja videointi. Silti hengailin leirikansliassa yhtä paljon kuin ennenkin koska se on vaan niin parasta. Varsinkin illat on parasta aikaa ja tältä leiriltä mieleen jäi erityisesti vikan illan pingispelit :D Harmittaa ko kesän leirille en pääse hommiin ko pitää olla tutoroimassa pääsykokeita samaan aikaan. Tosin käyn leirillä kuitenkin pyörähtämässä ja moikkaamassa tuttuja. Nii tosiaan tutorin hommat kutsuu ens syksynä, tästä tuli tieto kai pari viikkoa sitten :) Ens viikolla ois eka ilta tutorkoulutusta ni pääsee tutustumaan muihinkin ko oman alueen tutoreihin.

En lupaa yhtään, että milloin miusta kuuluu seuraavan kerran. Ois miulla muutamat vajaa kuukausi sitten Marimekolla otetut kuvat odottamassa läpikäymistä, ehkä niitä sitten jossain vaiheessa.